Pyhän Nektarios Eginalaisen teksti

Ateismi on psyykkinen häiriö. Se on kauhea sielun sairaus, jota on vaikea parantaa. Ateismi on passio, joka vakavasti ahdistaa jokaista, jonka se ottaa pauloihinsa. Se pitää sisällään monta onnettomuutta vangilleen ja ei vahingoita ainoastaan häntä itseään, vaan myös muita, jotka tulevat yhteyteen hänen kanssaan.

Ateismi kieltää Jumalan olemassaolon. Se kieltää universumin jumalallisen Luojan olevan olemassa. Se kieltää Jumalan kaitselmuksen, Hänen viisautensa, Hänen hyvyytensä ja yleisesti Hänen jumalalliset ominaisuutensa. Ateismi opettaa valhetta seuraajilleen ja keksii vääriä teorioita koskien universumin luomista. Se julistaa kuin Pythia kolmijalkaiselta istuimeltaan*, että luomakunta on sattuman tulosta, että sitä ylläpitää ja säilyttää merkityksettömät, satunnaiset vuorovaikutukset, että sen loisto tuli esiin itsestään, ja että harmonia, suloisuus ja kauneus, jotka voimme nähdä luonnossa, ovat luonnonlakien luontaisia ominaisuuksia. Ateismi ottaa pois kieltämältään Jumalalta Hänen jumalalliset ominaisuutensa ja sen sijaan antaa ne sekä Hänen luovan voimansa elottomalle ja voimattomalle materialle. Ateismi julistaa avoimesti materian olevan kaiken alullepanija ja se korottaa materian jumalaksi voidakseen kieltää korkeamman Olemuksen, korkeamman luovan Hengen olemassaolon, Joka huolehtii kaikista asioista ja ylläpitää niitä.

Epäuskon tähden, materiasta tulee ainoa todellinen oleva: hengestä tulee olematon. Ateismille henki ja sielu ovat ihmisen egoistisia keksintöjä, keksitty tyydyttämään hänen turhamaisuuttaan. Ateismi kieltää ihmisen hengellisen luonnon. Se raahaa ihmisen alas ylevistä korkeuksista, jonne hänet oli asetettu Luojan voimalla ja armolla, ja alentaa hänet järjettömien eläinten tasolle, jotka hän hyväksyy hienostuneen ja jalon sukujuurensa esi-isiksi. Ateismi tekee tämän kaiken voidakseen todistaa Psalmin sanoja: ”Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, ja on tuleva heidän kaltaisekseen”. (Ps. 48:20, LXX).

Ateismi heikentää uskoa, toivoa ja rakkautta maailmasta, näitä elämää antavia, ihmisen todellisia onnen lähteitä. Se karkottaa Jumalan oikeamielisyyden maailmasta ja kieltää Jumalan kaitselmuksen ja avun olemassaolon.

Ateismi hyväksyy lait, jotka ovat olemassa luonnossa, mutta kieltää Hänet, joka on säätänyt nämä lait. Ateismi pyrkii johtamaan ihmisen kuvitteelliseen onnellisuuteen, mutta se jättää ja hylkää hänet kauaksi kaikesta, valituksen laaksoon, köyhäksi taivaallisista hyvyyksistä, vaille ylhäältä tulevaa lohdutusta, tyhjäksi hengellisestä voimasta, vaille moraalisen hyveen voimaa ja riisuttuna ainoasta välttämättömästä varustuksesta maan päällä: uskosta, toivosta ja rakkaudesta.

Ateismi tuomitsee ihmisparan kadotukseen ja jättää hänet yksin seisomaan saaliina elämän vaikeuksien keskelle. Poistettuaan rakkauden ihmisen sisältä, ateismi myöhemmin riistää häneltä rakkauden toisia ihmisiä kohtaan ja eristää hänet hänen perheestään, sukulaisistaan ja ystävistään. Ateismi syrjäyttää kaiken toivon paremmasta tulevaisuudesta ja korvaa sen epätoivolla.

Ateismi on kauheaa! Se on pahin kaikista hengellisistä sairauksista!

————————————

Kääntänyt Pietari Varpula

Käännöksen lähde:
https://www.johnsanidopoulos.com/2013/10/atheism-is-mental-disorder.html

Kuva: Athos-Säätiön Lammilla sijaitsevan Panagia-keskuksen Ilosanoman kappelista: pyhä Nektarios, maalaus kirkkosalin pylväässä; maalari Dimitrios Vernezos, Kreikan Evia.

* Tämä istuin oli pronssinen alttari Delfoissa, muinaisessa Kreikassa, jonka päälle Apollonin papitar Pythia istui lausuakseen ennustuksia.

————————————————————————–