Pyhittäjä Justin Celijeläisen pääsiäissaarna

Ihminen tuomitsi Jumalan kuolemaan; Ylösnousemuksellaan Jumala tuomitsi ihmisen kuolemattomuuteen. Vastalahjaksi lyönneistä Hän sulkee syleilyyn; herjaamisesta Hän antaa siunauksen, kuolemasta kuolemattomuuden. Ihminen ei koskaan osoittanut niin paljon vihaa Jumalaa kohtaan kuin ristiinnaulitessaan Hänet; ja Jumala ei koskaan osoittanut niin paljon rakkautta ihmistä kohtaan kuin noustessaan kuolleista. Ihminen halusi alistaa Jumalan kuolevaiseksi, mutta ylösnousemisellaan Jumala teki ihmisen kuolemattomaksi. Ristiinnaulittu Jumala on noussut kuolleista ja tappanut kuoleman. Kuolemaa ei enää ole. Kuolemattomuus on ympäröinyt ihmisen ja maailman.

Jumal-ihmisen ylösnousemuksella ihmisluonto johdettiin peruuttamattomasti kuolemattomuuden polulle, ja siitä on tullut pelottava kuolemalle itselleen. Ennen Kristuksen ylösnousemusta kuolema oli ihmiselle peljättävä, mutta Kristuksen ylösnousemisen jälkeen ihmisestä on tullut peljättävämpi kuolemalle. Kun ihminen elää uskosta ylösnousseeseen Jumal-ihmiseen, hän elää kuoleman yläpuolella, poissa sen ulottuvilta. Se on hänen jalkojensa astinlauta.

”Missä on pistimesi, kuolema? Missä on voittosi, tuonela?” (I Kor 15:55)

Kun Kristukselle kuuluva ihminen kuolee, hän vain laittaa syrjään ruumiinsa kuin vaatteet, joihin hänet puetaan uudelleen Peljättävän Tuomion päivänä.

Ennen Jumal-ihmisen ylönousemusta kuolema oli ihmisen toinen luonto: ensin elämä, sitten kuolema. Mutta Ylösnousemuksellaan Herra on muuttanut kaiken: kuolemattomuudesta on tullut ihmisen toinen luonto, se on tullut ihmiselle luonnolliseksi ja kuolema luonnottomaksi. Kuten ennen Kristuksen ylösnousemusta ihmiselle oli luonnollista olla kuolevainen, niin Kristuksen ylösnousemisen jälkeen ihmiselle on luonnollista olla kuolematon.

Synnin kautta ihminen tuli kuolevaiseksi ja väliaikaiseksi; Jumal-ihmisen ylösnousemisen kautta hänestä tuli kuolematon ja ikuinen. Tässä on Kristuksen ylösnousemuksen voima ja suuruus, sen kaikkivoipaisuus. Ilman sitä ei olisi Kristinuskoa. Kaikista ihmeistä tämä on suurin. Se on kaikkien muiden ihmeiden lähde, ja kaikki muut johtavat siihen. Siitä kasvaa usko, rakkaus, toivo, rukous ja rakkaus Jumalaan. Katso: karkulaisopetuslapset juostuaan pois Kristuksen luota, kun Hän kuoli, palaavat hänen luokseen, koska Hän on noussut kuolleista. Katso: sadanpäämies tunnusti Kristuksen Jumalan Pojaksi, kun näki haudasta ylösnousemisen. Katso, kaikki ensimmäiset Kristityt tulivat Kristityiksi, koska Herra Jeesus nousi kuolleista, koska kuolema hävitettiin. Tämä on jotakin, mitä millään muulla uskolla ei ole; tämä nostaa Herran Kristuksen kaikkien muiden jumalien ja ihmisten yläpuolelle; tämä tuo esiin ja todistaa kaikkein kiistattomimmalla tavalla sen, että Jeesus Kristus on ainoa Tosi Jumala ja Herra kaikessa maailmassa.

Kristuksen ylösnousemuksen vuoksi, hänen kuolemasta saamansa voiton johdosta, ovat ihmiset tulleet Kristityiksi ja tulevat edelleen Kristityiksi. Koko Kristinuskon historia ei ole muuta kuin ainutkertaisen ihmeen, nimittäin Kristuksen ylösnousemuksen historiaa, joka on rikkomattomasti punoutunut kaikkien Kristittyjen sydämeen päivästä toiseen, vuodesta toiseen, vuosisatojen läpi, aina peljättävään Tuomioon saakka.

Ihminen syntyy, ei silloin kun hänen äitinsä synnyttää hänet maailmaan, vaan silloin kun hän alkaa uskoa ylösnousseeseen Kristukseen, sillä silloin hän syntyy iankaikkiseen elämään, kun taas äiti synnyttää lapsia kuolemaan, hautaan. Kristuksen ylösnousemus on kaikkien meidän äitimme, kaikkien Kristittyjen, kaikkien kuolemattomien äiti. Uskomalla Ylösnousemukseen ihminen syntyy uudestaan, syntyy ikuisuuteen. ”Se on mahdotonta!”, sanoo skeptikko. Mutta sinä kuuntele mitä ylösnoussut Jumal-ihminen sanoo:

”Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo!” (Mark. 9.23)

Uskova on se, joka elää koko sydämestään, koko sielustaan ja koko olemuksestaan ylösnousseen Herran Jeesuksen Evankeliumin mukaan.

Usko on voittomme, jolla me kukistamme kuoleman; usko ylösnousseeseen Herraan Jeesukseen. Kuolema missä on pistimesi? Kuoleman pistin on synti. Herra on poistanut kuoleman pistimen. Kuolema on käärme, synti sen hampaat. Synnillä kuolema panee myrkkynsä ihmisen sieluun ja hänen ruumiiseensa. Mitä enemmän ihmisellä on syntejä, mitä enemmän puremia, sitä enemmän kuolema panee myrkkynsä häneen.

Kun ampiainen pistää ihmistä, hän käyttää kaikkia keinoja poistaakseen pistimen. Mutta kun synti vahingoittaa ihmistä, tämä kuoleman pistin, mitä tulisi tehdä? On kutsuttava ylösnoussutta Herraa Jeesusta uskossa ja rukouksessa, jotta hän poistaisi kuoleman pistimen sielusta. Hän, suuressa ihmisrakkaudessaan tekee sen, sillä Hän on ylitsevuotavainen armossa ja rakkaudessa. Kun monta ampiaista vahingoittaa ihmisen ruumista monilla pistoilla, ihminen saa myrkytyksen ja kuolee. Sama tapahtuu ihmisen sielulle, kun monet synnit vahingoittavat sitä pistimillään: se saa myrkytyksen ja kuolee kuoleman ilman ylösnousemusta.

Voittamalla synnin itsessään Kristuksen avulla ihminen ylittää kuoleman. Jos olet elänyt päivän kukistamatta yhtäkään syntiä itsessäsi, tiedä, että olet kuoleentunut. Kukista yksi, kaksi tai kolme synneistäsi, ja katso: olet tullut nuortakin nuoremmaksi, nuoreksi kuolemattomuudessa ja ikuisuudessa. Älä koskaan unohda, että Herran Kristuksen ylösnousemukseen uskominen tarkoittaa jatkuvaa taistelua syntien, pahan ja kuoleman kanssa.

Jos ihminen taistelee syntejä ja himoja vastaan, se osoittaa, että hän todella uskoo ylösnousseeseen Herraan. Jos hän taistelee niitä vastaan, hän taistelee ikuisen elämän puolesta. Jos hän ei taistele, hänen uskonsa on tyhjää. Jos ihmisen usko ei ole taistelua kuolemattomuuden ja ikuisuuden puolesta, kerro minulle, mitä se on? Jos usko Kristukseen ei johda meitä ylösnousemukseen ja ikuiseen elämään, mitä hyötyä siitä on? Jos Kristus ei ole ylösnoussut, se tarkoittaa, ettei syntiä eikä kuolemaa ole kukistettu, ja miksi silloin uskoa Kristukseen?

Ihmiselle, joka uskolla ylösnousseeseen Herraan taistelee jokaista syntiään vastaan, nousee asteittain tunne siitä, että Kristus on totisesti ylösnoussut, on totisesti kukistanut synnin pistimen, on totisesti kukistanut kuoleman kaikilla rintamilla. Synti kutistaa asteittain ihmisen sielun, ajaa sen kuolemaan, muuttaa ihmisen kuolemattomasta kuolevaiseksi, turmeltumattomuudesta turmelukseen. Mitä enemmän on syntejä, sitä kuolevaisempi on ihminen. Jos ihminen ei tunne kuolemattomuutta itsessään, tiedä, että hän elää synneissä, pahoissa ajatuksissa ja veltoissa tunteissa. Kristinusko on vetoomus: Taistele kuoleman kanssa viimeiseen hengenvetoon saakka, taistele, kunnes lopullinen voitto on saatu. Jokainen synti on karkuruutta, jokainen himo on vetäytyminen, jokainen pahe on tappio.

Ei ole syytä yllättyä siitä, että Kristitytkin kuolevat ruumiillisesti. Näin on siksi, että ruumiin kuolema on kylvämistä. Kuolevainen ruumis kylvetään, sanoo Apostoli Paavali, ja se kasvaa ja nousee ylös kuolemattomassa ruumiissa (1. Kor. 15:42-44). Ruumis hajoaa kuin kylvetty siemen, jotta Pyhä Henki voi sen elävöittää ja täydellistää. Jos Herra Kristus ei olisi noussut ruumiissaan, mitä merkitystä Hänen ylösnousemuksellaan silloin olisi? Hän ei olisi pelastanut koko ihmistä. Jos hänen ruumiinsa ei noussut kuolleista, miksi Hän sitten tuli ihmiseksi ja otti ruumiin?

Miksi Hän otti ruumiin, jos Hän ei antanut siihen mitään Jumaluudestaan?

Jos Kristus ei olisi noussut ylös, miksi häneen pitäisi uskoa? Ollakseni rehellinen, en olisi koskaan uskonut Häneen, jos Hän ei olisi noussut ylös ja siten kukistanut kuolemaa. Suurin vihollisemme tapettiin, ja meille annettiin kuolemattomuus. Ilman sitä maailmamme on vain vastenmielisen typeryyden ja epätoivon meluisa esitys, sillä ei Taivaassa eikä Taivaan alla ole suurempaa typeryyttä kuin tämä maailma ilman Ylösnousemusta; eikä ole suurempaa epätoivoa kuin tämä elämä ilman kuolemattomuutta. Ei ole surkuteltavampaa tapausta kuin ihminen, joka ei usko kuolleiden ylösnousemukseen. Sellaisella ihmiselle olisi parempi olla ollut syntymättä.

Ihmisten maailmassa kuolema on suurin kidutus ja epäinhimillinen kauhu. Vapaus tästä kidutuksesta ja kauhusta on pelastus. Sellaisen pelastuksen antoi ihmissuvulle kuoleman Kukistaja – ylösnoussut Jumal-ihminen. Hän teki meidät kaikki osalliseksi pelastuksen mysteeristä Ylösnousemuksellaan. Pelastuminen tarkoittaa ruumiillemme ja sieluillemme kuolemattomuuden ja ikuisen elämän vahvistamista. Millä tavalla saavutamme tämän? Ei millään muulla kuin jumalinhimillisellä elämällä, uudella elämällä, elämällä ylösnousseessa Herrassa, Hänen ylösnousemuksessaan ja sen kautta.

Meille Kristityille elämä maan päällä on koulu, jossa opimme, kuinka vahvistaa itsellemme ylösnousemus ja ikuinen elämä. Mitä varten on tämä elämä, jos emme sen kautta voi saavuttaa iankaikkista elämää? Mutta, jotta ihminen voi tulla ylösnousseeksi Herran Kristuksen kanssa, hänen täytyy ensin kärsiä Hänen kanssaan ja elää Hänen elämäänsä omanaan. Jos ihminen toteuttaa tämän, hän voi sanoa Pääsiäisenä pyhän Gregorios Teologin kanssa:

“Eilen minut ristiinnaulittiin Hänen kanssaan, tänään elän Hänen kanssaan; eilen minut haudattiin Hänen kanssaan, tänään nousen ylös Hänen kanssaan.”

Kristuksen neljä Evankeliumia on tiivistetty viidessä sanassa:

”Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!”

Nämä sanat pitävät sisällään Evankeliumit, ja koko näkyvän ja näkymättömän maailman, koko Jumalan maailman, tarkoitus sisältyy Evankeliumeihin. Kun kaikki tieto ja kaikki ihmisen ajatukset ovat keskittyneet pääsiäistervehdykseen ”Kristus nousi kuolleista!”, silloin kuolematon ilo syleilee kaikkia olentoja, ja ilosta kuuluu vastaus: ”Totisesti nousi!”

———————————————————

Käännetty englanninkielisestä versiosta, joka löytyy muun muassa Preachers Institute -sivustolta https://preachersinstitute.com/2010/04/12/a-paschal-homily-of-blessed-justin-of-chelije/

Kuvat: Athos-Säätiön Panagian Ilosanoman kappelin ikonostaasin juhlaikonirivistöstä (Ylösnousemus) ja pohjoislaivan etummaisesta pylväästä (pt. Justin).

Käännös Ville Nygren ja Heikki Alex Saulamo.