Kristuksen sanassa ei ole kiivautta. Ihminen on vapaa torjumaan sen, vaikka koko maailma tuomitaan sen nojalla.

Arkkimandriitta Sofroni Saharov,
Hänen elämänsä on minun elämäni

* * *

Joka kerta kun Evankeliumia luetaan Jumalanpalvelusten, erityisesti pyhän Liturgian aikana, meidän täytyy olla hyvin tarkkaavaisia, jo edeltä valmistautuneita rukouksin, että Pyhä Henki valaisisi meille jotain, jota emme ole ennemmin tienneet. Kun näin ei käy, huomaamme, ettei uskomme ja tarkkaavaisuutemme ole kovin suuri.

Arkkimandriitta Efraim, pyhän Andreaan skiitan johtaja (k. 2023)

* * *

Jotka rakastavat Kristusta ja Hänen nimeään, nauttivat Evankeliumin ja ylipäätään Raamatun lukemisesta. Jumalan nimet ja niistä säteilevä merkitys ja valo vetävät ihmishenkeä puoleensa, eikä mikään muu enää viehätä sitä. Kuinka innostuneena Pietari lausuukaan: ”Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” ja: ”Hopeaa ja kultaa minulla ei ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan: Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy. (Ap.t. 3:6)…

Koko Raamattu on alusta loppuun täynnä todistusta Jumalasta Hänen nimiensä kautta. Henkemme ei lakkaa nauttimasta kohdatessaan pyhiä sanoja, ja se ylistää Jumalaa, joka on antanut meille tämän mittaamattoman arvokkaan lahjan.

Arkkimandriitta Sofroni Saharov, Rukouksesta, 122.

* * *

Tätä siis aina kehotan, enkä lakkaa kehottamasta, että antaisit huomiosi – ei vain puhutulle sanalle – vaan myös ollessasi kotona harjoittaisit Pyhien Kirjoitusten jatkuvaa lukemista. Tätä en ole koskaan lakannut painottamasta myös niille, jotka tulevat yksityisesti luokseni.

Älköön siis kukaan sanoko, että nämä kehoitukset ovat turhia ja epäoleellisia, sillä ”olen jatkuvasti kiireinen oikeudessa”, tai ”hoidan julkisia tehtäviä; olen kiinni jossakin taiteessa tai käsityössä; minulla on vaimo; minä kasvatan lapsia; minun täytyy hoitaa kotia; olen täynnä maailmallisten asioiden hoitamista; ei ole minua varten Kirjoitusten lukeminen, vaan niitä jotka ovat hyvästelleet maailman, ja jotka elävät erämaissa ja harjoittavat eristäytynyttä elämäntapaa.”

Mitä ihmettä oikein sanot, oi ihminen? Eikö ole sinun asiasi tarkata kirjoituksia, koska olet tekemisissä monien huolten kanssa? Oikeastaan se on sinun velvollisuutesi vielä munkkejakin enemmän, sillä he eivät tarvitse niin runsaasti Pyhien Kirjoitusten tarjoamaa apua kuin ne, jotka ovat monien asioiden kanssa tekemisissä.
—
Sillä he lepäävät kaukana monista taistoista, näin paeten monia haavoja; kun taas sinä seisot jatkuvasti taistelun jylyn keskellä, ja olet jatkuvasti haavoittumassa: ja tässä suhteessa myös tarvitset enemmän [Kirjoitusten] parantavia lääkkeitä.

pyhä Johannes Krysostomos,
3. Opetuspuhe Rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta

* * *

Hänen kirjeensä eivät ainoastaan hyödytä meitä väärien oppien torjumisessa ja oikeiden turvaamisessa, vaan ne auttavat meitä elämään oikein, sillä vielä nykyisinkin seurakunnan esimiehet niitä hyväkseen käyttäen kasvattavat ja kouluttavat puhdasta Neitsyttä, jonka Paavali itse kihlasi Kristukselle, ja johdattavat sen hengelliseen kauneuteen. Niiden avulla he torjuvat myös Kristuksen morsianta uhkaavat taudit ja pitävät yllä tämän yhä lisääntyvää terveyttä. Niin voimallisia lääkkeitä on siis meille jättänyt tuo ”oppimaton” puhuja ja sellainen on hänen sanojensa voima!

Pyhä Johannes Krysostomos (apostoli Paavalista),
Pappeudesta, 97-98.

* * *