Meidän ortodoksisen Kirkkomme teologia on Pyhän Hengen ilmoitusta täydellistyneen ortodoksikristityn mielelle. Kilvoittele sinäkin, kelvoton sieluni, tullaksesi ajan kuluessa ”Kristuksen mieleksi”.

arkkimandriitta Efraim, pyhän Andreaan skiitalta,
kirjassa Itsetuntemuksen nuolia.

*

Jumala ei ilmesty niille, jotka epäilevät ja epäröivät, puntaroivat asioita vain järjellään eivätkä ole avoimia Hänelle. Jumala ei astu sisälle lukittuihin sieluihin, Hän ei pakota ketään eikä tee väkivaltaa kenellekään.

Niille sen sijaan, jotka uskovat yksinkertaisesti ja horjumatta, Jumala ilmestyy ja lahjoittaa luomattoman valonsa. Hän antaa sen runsaana tässä elämässä ja tulevassa vielä monin verroin runsaampana.

Vanhus Porfyrios Kausokalivialainen
”Rakkauden haavoittama – vanhus Porfyrioksen elämä ja opetukset”

*

Epäusko tulee ylpeydestä. Ylpeä ihminen haluaa oppia tuntemaan kaiken järkensä ja tieteen avulla, mutta hänen ei suoda oppia tuntemaan Jumalaa, sillä Herra avautuu vain nöyrille sieluille. Nöyrille sieluille Herra näyttää tekonsa, jotka ovat meidän järjellemme käsittämättömiä, mutta avautuvat Pyhän Hengen kautta. Pelkän järjen avulla voi oppia tuntemaan vain maalliset asiat ja nekin vain osittain, mutta Jumalan ja kaiken taivaallisen oppii tuntemaan Pyhän Hengen voimasta.

Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen,
Arkkimandriitta Sofroni Saharovin kirjasta ”Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen”, s. 320. Valamon luostari.

*

Jumala ei myöskään suo kenellekään teologian, jumalallisten asioiden ymmärtämisen armolahjaa, jollei saaja ole ensin kypsynyt siihen luopumalla Jumalan evankeliumin kunniaksi kaikesta omaisuudestaan. Silloin hän nimittäin voi jumalallisessa köyhyydessään julistaa sanomaa Jumalan valtakunnan rikkaudesta. Tätä tarkoittavat psalmin sanat ”Hyvyydessäsi, Jumala sinä sen kurjille valmistit” ja ”Herra antaa sanat niille, jotka suurella voimalla hyvää sanomaa julistavat” (Ps. 68:11-12, Sept.).

Autuas Diadokhos
Filokalia I, s. 306.

*

Inhimillinen tiede antaa välineet kokemuksen ilmaisemiseen, mutta ei pysty välittämään pelastavaa tietoa ilman armon myötävaikutusta. Jumalan tunteminen on ontologista eikä abstraktia, älyllistä tietoa. Tuhannet ja taas tuhannet ammattiteologit saavat valmiiksi ylemmät akateemiset tutkintonsa, mutta ovat itse asiassa täysin tietämättömiä Hengen alalla. Laiminlyödessään Kristuksen käskyt he jäävät ilman jumalantuntemuksen valoa. Jumala on rakkaus. Tämä rakkaus hankitaan luut ja ytimet murtavalla katumuksella ja Jumalan pelolla [- – ].

Arkkimandriitta Sofroni Saharov,
– Rukouksesta. Suom. Nunna Ksenia. Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö. s. 198.

*

Tätä elintä, jonka kautta Jumalan ilmoitus annetaan, kutsutaan rakastavaksi sydämeksi.

Pappismunkki Serafim Platinalainen (Rose)

*

Lihallisen synnin jälkeen rukous pysähtyy, kun taas teologinen kirjoittaminen voi jatkua. Tämä erottaa yhtäältä sellaisen teologian, joka on Pyhän Hengen armolahja, ja toisaalta sellaisen, joka on inhimillistä tiedettä. Rukouksesta näkyy sielun ja ruumiin puhtaus. Ihmisen on mahdollista teologisoida, kirjoittaa ja olla tiedemies ilman rukousta, ilman pyhyyttä.

Pyhittäjä Sofroni Saharov,
Metropoliitta Hierotheos Vlahoksen kirjasta ”Oida Anthropon en Hristo” (”Tunnen ihmisen, joka on Kristuksessa”)

*

Teologia ei ole pelkästään puhetta Jumalasta, vaan ensisijaisesti läheistä yhteyttä Häneen.

Jumalaa ei voi oppia tuntemaan älyllisen kehityksen kautta, vaan ainoastaan yhteydessä Jumalaan eli palautettuna luonnolliseen tilaansa ihminen voi saada välittömän tiedon ja kokemuksen Luojastaan. Ihmisen on mahdotonta omistaa Jumala sisimmässään tai yhdistyä Hänen käsittämättömään valkeuteensa, ellei ihminen puhdistu hyveen kautta ja nouse itsensä yläpuolelle.

Kirkon hengellinen elämä rakentuu kokemukselliseen, osallistuvaan ja voimalliseen suhteeseen Jumalan ja ihmisen välillä. Kristillinen elämä on hengellistä toimintaa, jossa yhdistyvät erottamattomasti toisiinsa Kirkon opetus ja käytäntö.

Pyhä Gregorios Palamas
Ortodoksi.net

*

On olemassa kolmenlaisia teologeja.

Ensiksi ovat ne, joilla on suora kokemus elävän Jumalan jumalallisista energioista, tällä tarkoitetaan pyhiä ihmisiä; ja he ovat ainoat todelliset teologit.

Toiseksi ovat ne, joilla ei ole tätä suoraa Jumalan kokemusta, mutta jotka kuitenkin luottavat pyhiin ihmisiin; myös he voivat olla aitoja teologeja, mikäli he pysyvät uskollisina pyhien isien todistukselle.

Sitten kolmanneksi ovat ne, joilla ei ole henkilökohtaista kokemusta ja jotka eivät luota pyhiin ihmisiin; he ovat huonoja teologeja.

Pyhä Gregorios Palamas
http://www.ortodoksi.net/index.php/Gregorios_Palamas

*

Joka pystyy selvästi paljastamaan luoduista Jumalan Sanan, Jumalan Isän personoituneen Viisauden, ”puhuu viisautta ja hänen sydämensä ajatus on ymmärrystä”, niin kuin psalmissa sanotaan.

Pyhä Gregorios Siinailainen
Filokalia III

*

Hengellinen valaistus odottaa niitä, jotka ovat edistyneet pyhissä kilvoituksissa ja saavuttaneet himottomuuden ensimmäisen asteen. – – Hän oppii tuntemaan jumalalliset ja inhimilliset asiat, ja taivasten valtakunnan salaisuudet avautuvat hänelle.

Pyhittäjä Niketas Stithatolainen
Filokalia III.

*

Barlaamin asenne, kun hän nostaa filosofian korkeammalle kuin Jumalan näkemisen, on asenne, joka on kaikilla harhaoppisilla, jotka ovat halunneet korvata Jumalan ilmoituksen filosofialla ja Jumalan näkemisen tiedolla, joka saadaan älyllisen ajattelun liikakäytöstä. [–]

Jumalan tuntemisen tie kirkkoisien teologiassa on erilainen kuin filosofeilla. Todellinen Jumalan tunteminen perustuu nöyryydelle: ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta” (Matt. 5:3)…

Nafpaktoksen metropoliitta Hierotheos,
Orthodox Psychotherapy

*

Ylpeys ei anna sielun astua uskon tielle.

Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen

*

Tätä hengen jaloa tiedettä ei hankita muutamien vuosien akateemisilla opinnoilla, sillä se vaatii koko olemuksemme. Tällä opiskelulla ei ole loppua, koska emme koskaan saavuta Kristuksen rakkauden täyteyttä. Pitkän askeettisen kilvoittelun avulla me vähitellen ymmärrämme Hänen kärsimystensä ikuisen merkityksen ja erityisluonteen. Käsitämme, että ne ylittävät, ei ainoastaan laadultaan, vaan myös hengelliseltä voimaltaan, monin verroin kaiken, minkä maailma tuntee

Arkkimandriitta Sofroni Saharov,
Hänen elämänsä on minun elämäni

*

Kirkon opetus, joka sai lopullisen muotonsa Ekumeenisissa Kirkolliskokouksissa, ei salli itsessään yhtäkään muutosta. Kaiken niiden jälkeisen tutkimustyön täytyy välttämättä olla harmoniassa sen kanssa, mitä jumalallisessa ilmoituksessa annettiin ja Kirkon Ekumeenisten Synodien opetuksessa sinetöitiin. Sama koskee armoa. Armon täyteyden voi omata ainoastaan yksi ja ainoa Kirkko.

Kolmea asiaa en voi ymmärtää:
1) uskoa ilman oppia (dogmaa)
2) kristinuskoa ulkona Kirkosta
3) kristinuskoa ilman askeesia

Näistä kolmesta, Kirkosta, opista ja askeettisuudesta – siis kristillisestä askeesista – muodostuu minulle elämän kokonaisuus.

Arkkimandriitta Sofroni Saharov
Nafpaktoksen metropoliitta Hierotheoksen kirjasta,
”Tunsin miehen Kristuksessa”

———————————————————————–

Katso myös pyhittäjä Paisios ”Teologiasta”, ote kirjeestä Surotin luostarin nunnille.

Koonnut H. A. Saulamo

Kuva (pyhittäjä Sofroni Saharov) pyhän Andreaan skiitan veljestö, Athosvuori.

——————————————————————————————————