KIRKOLLA ON TRADITIOSSAAN KOKO KRISTUKSEN ANTAMA TOTUUS
Nikean metropoliitta Johannes
Kirkkoon jo varhaisina aikoina liitetty määre katolisuus merkitsee kaikkialla olevaa, yleistä. Kirkko on tarkoitettu kaikkialla toimivaksi, ja samalla sillä on Traditiossaan koko totuus, jonka Kristus on meille apostoliensa kautta antanut.
Metropoliitta Johanneksen mukaan Pyhä Henki toimii missä tahansa eikä ole meistä ihmisistä riippuvainen. Jumala on kuitenkin järjestyksen Jumala, ja meille Pyhä Henki toimii nimenomaan Kirkon katolisuudessa, sen rakenteissa ja elämässä, jotka kaikki heijastavat katolisuutta.
Apostolien kokouksen päätös Jerusalemissa vuonna 52 alkaa sanoilla: “Pyhä Henki ja me olemme päättäneet – – .” Ekumeeniset synodit eli piispojen yleiset kirkolliskokoukset jatkoivat tällä samalla periaatteella, ja ne velvoittavat kaikkia Kirkkoon kuuluvia. Yhteisissä jumalanpalveluksissa saa lukea vain yhteisesti hyväksyttyjä kanonisia Raamatun kirjoja, laulaa vain kanonisia tekstejä ja lukea yhteisiä rukouksia. Se ei tarkoita, etteikö yksityinen Kirkon jäsen voisi omassa yksityisyydessään rukoilla myös omin sanoin. Kirkolliskokousten päätökset velvoittavat erityisesti piispoja, jotka voivat toki toimia hyvinkin itsenäisesti, mutta vain tehtyjen yhteisten päätösten ja synodien perinteen puitteissa.
Aamun Koitto 1/2004; ote Kirkon katolisuutta käsittelevästä alustuksesta Ortodoksisen Veljestön syyspäivillä Turussa 2003; julkaistaan tekijän luvalla