Teema viikonvaihteeksi: C. S. Lewis

C. S. Lewis aikoinaan kiinnitti huomiota siihen, miten valtava ero on akateemisten raamattukriitikoiden ja evankeliumin kirjoittajien elämänkokemuksella. Hän piti sitä ratkaisevana esteenä raamattukriitikoiden kyvylle tehdä oikeutta evankeliumien syntyhistorialle. Lewis pohtii erityisesti aikansa tunnetun raamattukriitikon Bultmannin teorioita tästä näkökulmasta.

C. S. Lewis arvioi Bultmannin ja hänen kollegojensa arvostelukykyä seuraavaan tapaan:

”Mainitut teologit uskottelevat voivansa lukea vanhojen tekstien rivien välistä; ilmeistä on, etteivät he kykene lukemaan (missään keskustelun arvoisessa mielessä) itse rivejäkään. He väittävät näkevänsä sananjalan siemenet, mutta eivät erota elefanttia kymmenen jaardin päästä selvässä päivänvalossa – – Olen lukenut kiinnostuneena omista ja ystävieni kirjoista sepitettyjä – – syntyhistorioita; niiden todellisen syntyhistorianhan tunnen. Kirjallisuusarvostelijat, sekä ystävälliset että vihamieliset, panevat sellaisia tarinoita paperille erittäin rohkeasti. He kertovat, mitkä julkiset tapahtumat olivat ohjanneet tekijän mieltä tähän tai tuohon, ketkä toiset kirjailijat olivat vaikuttaneet häneen, mikä ennen kaikkea oli ollut hänen pyrkimyksenään, millaiselle kuulijakunnalle hän pääasiassa puhui, miksi ja milloin hän kaiken teki – – Vaikutelmani on, ettei koko kirjallisen elämäni aikana yksikään näistä arvailuista ole ollut ainoassakaan kohdin oikea; menetelmän avulla on päädytty sataprosenttisen epäonnistumisen ennätykseen – – Tri Bultmann ei ole milloinkaan kirjoittanut evankeliumia. Onko hänen – – elämänsä kokemus todella antanut hänelle kyvyn nähdä noiden kauan sitten kuolleiden miesten sieluun, niiden, jotka oli vallannut sellainen asia, jota mistä tahansa näkökulmasta arvioiden täytyy pitää koko ihmissuvun keskeisenä uskonnollisena kokemuksena? Ei ole epäkohteliasta sanoa – – että hänen ja evankelistojen välillä on paljon vakavampia esteitä, sekä hengellisiä että älyllisiä, kuin arvostelijoideni ja minun välillä.”

– Lewis, C. S.: Entisen ateistin kristillisiä esseitä, s. 195-203. Porvoo: WSOY, 1968.

(Lainaus on otettu artikkelista ”Raamatun muotokritiikki” sivulta https://www.apowiki.fi/wiki/Muotokritiikki. Tästä teemasta englanniksi Lewista löytyy lisää seuraavan linkin päästä: http://orthodox-web.tripod.com/papers/fern_seed.html)

Eräs tuttu lähetti mielenkiintoisen linkin C. S. Lewikseen liityen ja kirjoitti saatteeksi:

”Muistin eilen kotiin ajellessa, että lupasin jo joulun alla käydessäni laittaa linkin siihen C.S Lewis:in kirjaan The Abolition of Man.

”Isä Thomas Hopko suositteli kirjaa omissa podcasteissaan usein, sanoi että tämä kirja muutti hänen katsontakantaa nykymaailman ongelmiin liittyen. Hopko kyllä myös sanoi että kirja on kovin tiivistä tavaraa ja tähän voin kyllä itse yhtyä. Kirja on antoisa mutta haastava lukijalle.

”Kirja on kirjoitettu todella elegantilla tavalla, se koostuu kolmesta eri tarinasta, jotka liittyvät yhteen. Koko aihetta lähestytäänkin varsin mielenkiintoisesti, tavallaan kuin keittiön kautta, saattaa siinä välissä olla pari porstuaa ja kammaria, ennenkuin huomaa olevansa olohuoneessa mutta suosittelen, matka on sen arvoinen 🙂

”Matkaa helpottaa aivan mahdottoman paljon se, että joku on laatinut tästä kirjan ensimmäisestä osasta tällaisen videon jossa asiaa terävöitetään piirroksella. Valitettavasti kirjan kaksi seuraavaa osaa ei ole saanut tällaista apua, mutta kun alkuun on päästy, helpottuu asian seuraaminen sitten myöhemmin kun määrätyt peruskäsitteet ja ilmaisutapa on tullut tutuksi.

”Ensimmäinen osa: The Abolition of Man – Men without Chests: https://youtu.be/tX5e6eSkaMc

Kaksi seuraavaa osaa: The Abolition of Man – The Way + Abolition of Man https://youtu.be/DoDKGcUwo08?t=29m48s

”Ei voi kuin hämmästellä, että miten kirja, joka on julkaistu 1943, pystyy niin tarkasti näkemään, mihin suuntaan koko homma on pahasti kallistumassa. Ymmärtääkseni tästä kirjasta ei ole suomenkielistä painosta olemassakaan. Uskoisin että sen jos joku jaksaisi tehdä, voisi sillä olla ostajia yli kirkkokuntien rajojen.”

Kasaan koonnut

H. A. S.