Seksuaalinen vallankumous 1960-luvulla toteutti sen, mitä Eugene oli kirjoittanut seksuaalisuudesta kyseisen vuosikymmenen alussa. Selviydyttyään itse ulos seksuaalisesta moraalittomuudesta, joka vapaassa maailmassa teki nousuaan, Eugene kykeni ymmärtämään hyvin sen tarkoituksen ja orjuuttavan voiman. Muistiinpanoissaan kirjaansa varten hän kirjoitti: ”Niin sanotussa vapaassa maailmassa ’seksi’ on suuri orjuuttava voima. Se näyttää olevan suunnaton persoonaton voima, joka pitää ihmisiä hampaissaan ja johtaa heidät ei ainoastaan tuottamaan kaltaisiaan, vaan tyydyttämään tätä persoonatonta voimaa sen itsensä vuoksi. Siitä ‘kiitos’ monille laitteille, jotka auttavat ‘hyödyntämään’ tätä voimaa tehokkaammin.
Jotkut ovat ehkä eri mieltä ja sanovat, että seksi on itse asiassa hyvin persoonallinen asia, mutta mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Kuten kaikki muutkin inhimilliset impulssit, seksuaalinen vietti voidaan alistaa persoonalliselle voimalle ja saattaa se omalle paikalleen aviollisen, siveän rakkauden ilmaisuna. Mutta vain kaikkein naivein romantikko voi väittää, että sellaista on se seksuaalisuus, jota nykyään ylistetään. Nykyihmiselle kysymys on seksistä nautintona ja ilmaisuna ihmisen vapaudesta tehdä mitä haluaa.
Avioliitto, ollessaan Kirkosta irrallaan, on muuttunut vain luvaksi seksin harjoittamiseen. Seksistä on tullut avioliiton perusta. Se on yksi lisää niiden tapausten joukkoon, joissa alempi anastaa itselleen ylemmän roolin, joka sille ei oikeasti kuulu. Lain antama mahdollisuus helppoon avioeroon tekee avioliitosta useimpien nykyihmisten tapauksessa vain jonkinlaista laillistettua lihallisuutta.
”Lihallisuus on päälinja. Modernistit sanovat, että seksi on hyvää, terveellistä ja vapaata, joten käytä sitä vapaasti kenen kanssa haluat. Tämä asenne kuvastuu nykyihmisen kasvoissa. Ne ovat tyhjät, ahneet, kasvottomat, täysin ulkonaiset kasvot, jotka ovat nälkäiset kaikenlaisille kokemuksille, valmiit käyttämään hyväksi. Älkäämme kieltäkö näiden kauheiden kasvojen todistusta: ne nielevät kenet tahansa ja jokaisen, jonka kanssa ne tulevat tekemisiin. Kuinka erilaiset, kuinka täysin vieraat ja käsittämättömät nykyihmiselle ovat kristityn askeetin kasvot, askeetin, joka pyrkiessään tyydyttämisen sijaan hallitsemaan himoja paljastaa sellaisen sisäisyyden, josta modernistit eivät osaa edes uneksia.
Modernistit luulevat olevansa realisteja, kun he suoraan myöntävät orjuutensa seksuaalisille virikkeille. Toki he ovat eräässä mielessä realisteja, sillä sellainen orjuus on tietenkin totta heikkojen ihmisten kohdalla, ihmisten, jotka eivät pyri mihinkään korkeampaan kuin siihen, mihin he luonnostaan lankeavat. Mutta aivan varmasti he antautuvat villeimpiin kuvitelmiin ajatellessaan, että näin tehdessään he tulevat vapaiksi. Niin sanottu ‘seksuaalinen vapaus’, tämä sanojen parittaminen yhdistäen kaksi täysin vastakkaista todellisuutta (sillä tämän päivän seksi on orjuutta) on vain yksi uusi esimerkki nykyajan kyvyttömyydessä tehdä mitään muuta kuin seurata omia himoja ja hyväksyä mikä tahansa mauton iskulause oikeuttamaan tämän pyrkimyksen.”
———————————————————————————————-
Ote on suomennettu teoksesta Father Seraphim Rose, His Life and Works, s 151-152. Otsikko on toimituksen, joka on lisännyt myös kappalejakoa.
———————————————————————————————————————————
