Anssi Savolaisen muistolle

Anssi Savolainen nukkui kuolonuneen Kuopiossa 26.3. vastaisena yönä, keväällä 2017. Viimeisen puolivuotta Anssi kilvoitteli mysteerinä pysyneen sairauden kanssa. Läheisten ihmisten kuvausten perusteella Anssi kohtasi sairauden miehekkään rauhallisesti. Viimeisinä päivinä, kun ei enää jaksanut itse ajaa ja olo oli hyvin heikko, hän kävi vielä tervehtimässä muita pyhän Nikolaoksen miesten toiminnassa olleita, jotka tuolloin olivat kirkkokahvia järjestämässä.

Monet tuntevat Anssin paremmin, mutta kirjoitan muutaman huomion hyvän miehen muistoksi. Maanläheisenä vaikkakin myös runollisena ihmisenä Anssi oli monella tapaa esimerkillinen ortodoksi. Hänelle oli tyypillistä miehekäs selkärankaisuus ja rehellisyys. Asiat kohdattiin eikä niiden kanssa pujoteltu. Kuvaavaa on, että Anssi piti ilmauksesta ”oikeamielinen”, ja käytti sitä viitatessaan tervehenkiseen ortodoksiseen opetukseen.

Kerran opiskeluaikoina Joensuussa, kun olin pitänyt homiletiikan harjoituksiin kuuluneen saarnan Ortodoksisen seminaarin kirkossa, kuljimme Anssin kanssa kirkosta ruokasalia kohden. Epävarmana saarnani tasosta – ja halukkaana kuulemaan kehuja – sanoin tekonöyrän kommentin tyyliin ”ei se nyt oikein tainnut olla hyvä”. Anssi vastasi: ”Ei niin.” Minä kuohahdin, ainakin siinä määrin, että se kasvoissa ja eleissäkin näkyi. Anssi hymyili tai naurahti. Tulin ammutuksi kerralla alas, ja sain opetuksen, joka aina tulee mieleen, jos kiusaus kehujen kalasteluun nostaa päätään.

Anssilla oli laaja yleissivistys ja kaksi maisterin tutkintoa, mutta hän ei ollut suuna päänä tuomassa esiin paremmin tietämistään, vaan osasi kuunnella toisen näkökulmaa. Teologian maisterin gradu-tutkielmansa hän teki arkkimandriitta Sofroni Saharovin opetuksesta, ja koki käsittääkseni muutenkin isä Sofronin läheiseksi. Anssi ammensi ortodoksisuutensa sävyt ja äänenpainot aikamme pyhien ihmisten elämästä ja opetuksesta. Athosvuori vanhuksineen oli Anssille läheinen aihe.

Anssi oli perustamassa ja johtamassa Kuopiossa pyhän Nikolaoksen miesten toimintaa, mikä on antanut seurakunnan miehille luontevan väylän käyttää aikaansa ja voimia Kirkon hyväksi, mutta samalla myös astua peremmälle Kirkon perinteen tuntemiseen. Toiminnassa on ollut keskeisenä piirteenä sekä seurakuntaa tukeva käytännön työ että perehtyminen Kirkon perinteeseen pyhien ihmisten hengessä ja ilmapiirissä.

Kirkon opetuksen esiintuomisen saralla Anssilla olisi ollut enemmänkin annettavaa. Arkkipiispan sihteerin sijaisena hän tätä osaamistaan joutui käyttämään, mutta muuten häntä oli vaikea saada mitään puhumaan tai kirjoittamaan julkisesti. Sain kuvan, että varovaisuus juontui isä Sofronin opetuksesta ja persoonasta. Anssi ei halunnut julistaa omia ideoitaan eikä mitata teologiaa oman älynsä mittatikulla. Hän piti kiinni ajatuksesta, ettei ole arvollinen puhumaan hengellisestä elämästä. Viimeisinä vuosina pyhän Nikolaoksen miesten toiminnassa hän onneksi hieman löysäsi tästä periaatteesta monen ihmisen hyödyksi.

Anssilla oli päättäväisyyttä laittaa toimeen seurakunnan ydintoimintaa vapaaehtoisesti. Hän organisoi Kuopiossa aikanaan viikoittaisen Jeesuksen rukouspalveluksen, ja järjesti erinäisenä ajanjaksona ehtoo- ja aamupalveluksia arkisin maallikkovoimin sekä joitakin kokoöisiä jumalanpalveluksia. Myös Kuopion suuren hautausmaan ortodoksikappeliin kiinnitettiin huomiota ja siellä toimitettiin joitain palveluksia Anssin aloitteesta.

Athos-Säätiön keskukseen Lammille, Jumalanäidin ilosanoman eli Neitsyt Marian ilmestyksen kirkkotilaan on Anssin rukoukselliseksi muistoksi tulossa seinämaalaus vanhus Sofroni Saharovista, jonka virallinen lukeminen pyhien joukkoon on tiettävästi lähellä. Maalauksen kautta Anssin muistoon yhdistyvät sekä hänelle läheinen vanhus Sofroni että Jumalanäidin ilosanoman juhla, jonka jälkeisenä yönä Anssi lähti tuonilmaisiin. Seinämaalaus tehdään Kuopion seurakuntalaisten ja pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestön jäsenten lahjoitusten avulla.

Toivoen ja luottaen, että Kristus rakkaudessaan ja laupeudessaan, puhtaimman Äitinsä esirukouksien tähden, saattaa nöyryyteen ja oikeamielisyyteen pyrkineen palvelijansa elävien maahan, vanhus Sofronin seuraan.

 

Heikki Alex Saulamo